Logo isommalla!
Logo isommalla juhlistaa 85 vuotta täyttävää Grafiaa. Historiikki julkaistaan toukokuussa 2018 ja nyt etsimme muistoja Grafiasta.
1930
Elannon sekatavaramyymälä n:o 7. Lapinlahdenkatu 12 / Helsingin Kaupunginmuseo
Art deco, lama ja Lapuan liike
Amerikasta 1920-luvun lopussa alkanut lama koettelee lähes koko maailmaa, myös Suomea. Saksassa valtaan nousee Adolf Hitler. Suomessakin poliittinen ilmapiiri kiristyy, mikä näkyy esimerkiksi Lapuan liikkeen kyydityksinä. Vuosikymmenen aikana syntyvät mm. Jörn Donner, Yoko Ono, James Brown ja Kyösti Varis. Suomessa pahennusta herättää jo-jo-villitys. F. E. Sillanpää saa Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Toinen maailmansota alkaa ja talvisota syttyy.
1930-luvulla suomalainen mainosala herää
Grafia perustetaan toukokuun 22. päivänä vuonna 1933 Taidehallin klubilla. Yhdistyksen ensimmäinen näyttely pidetään niin ikään Taidehallissa vuonna 1936. Mainosala alkaa herätä suuren laman jälkeen, ja mallia haetaan Amerikasta. Näyteikkunajulisteet yleistyvät, ja mainosvälineistä tärkein on sanomalehti. ”Reklaami”-sanalle löydetään suomenkielinen vastine ”mainos”. Myös ”huomoittelu”, ”kaakatus”, ”kuvailu”, ”leveily”, ”maanittelu”, ”miellytin” ja ”yhtymisyllyke” ovat ehdolla.
Jaa muisto:
esim.
#grafia1933
esim.
#grafia1933
Tule mukaan!
Voit jakaa Grafia-muistoja sekä tällä sivulla olevan lomakkeen tai somen välityksellä #grafiaxxxx (grafia+ vuosi, jota muisto koskee). Tervetuloa kirjoittamaan Grafian ja graafisen suunnittelun historiaa!
Tavoitteena jäsenten opastaminen, yhteistoiminta ja työn tunnetuksi tekeminen
Piirtäjäliitto (nyk. Grafia) edusti pitkälti kaupungissa toimivia käsityöläisiä. Kyseessä ei ollut sosiaalista tai raittiusaatetta ajanut ammattiyhdistys. Toiminnan pääajatuksina olivat jäsenten opastaminen, heidän työnsä tunnetuksi tekeminen sekä yhteisen toiminnan järjestäminen.
Kotimaisille tuotteille kotimaista reklaamia!
1930-luku oli vahvaa kansallisuuden aikaa mainonnassa ja kuvituksissa. Tuotteiden nimissä suosittiin kotimaisia teemoja. 1920-luvulle asti ulkomaisten tuotteiden mainosten pohjana olivat usein olleet tuontikuvat, joihin oli vaihdettu suomenkieliset tekstit. Tuontikuvat eivät yleensä vastanneet suomalaista todellisuutta, koska ne olivat aiheiltaan huomattavasti urbaanimpia kuin mitä 1920- ja 30-luvun maaseutuvaltainen elämänmeno oli. Tämä herätti suomalaisissa mainostajissa tyytymättömyyttä ja he ryhtyivät vaatimaan oman kansallisen tyylin kehittämistä.
Albert Gebhard, valokuvaaja Carl Klein, Atelier Universal / Suomen Valokuvataiteen museo
Ensimmäinen puheenjohtaja Albert Gebhard
Yhdistyksen jäsenmaksuksi sovittiin 20 markkaa ja ”sisäänkirjautumismaksuksi” 5 markkaa. Kannatusjäsenen vuosimaksu oli 50 markkaa. Ensimmäiseksi puheenjohtaja valittiin Albert Gebhard.
Ulkomaiset pilapiirrokset huolenaiheena
Eric Wasström, Stockmannille mainoskuvia tehnyt piirtäjä oli huolissaan ulkomaalaisten pilapiirrosten määrästä ja tasosta: ”Useimmat sarjoista ovat taiteelliselta arvoltaan arveluttavan heikkoja. Ovat toiminta sekä tyypit meidän oloihimme kokonaan vieraita ja sopimattomia, sekä huumori useinkin pingoitettua ja teennäistä.” Yhdistys oli huolestunut muistakin ulkomailta tulevista kuvituksista ja toivoi, että niille asetettaisiin suojatulli kilpailun tasapainottamiseksi.
Mannekiini esittelemässä naisten kenkiä Stockmannilla. Valokuvaaja Foto Roos / Helsingin kaupunginmuseo
Mainoksia valmistetaan Elannon koristeluosastolla 1933 / Helsingin kaupunginmuseo
30-luvun kuuluisuudet mainosten tekijöinä
Suunnittelijan työ oli aikalaisten silmissä modernia ja kiehtovaa, mutta koulusta sille ei ollut olemassa. Useat tulevat kuuluisuudet, kuten Mika Waltari ja Olavi Paavolainen, työskentelivät nuoruudessaan mainostoimistossa. Ala oli kärsinyt 1930-luvun alun lamasta, ja monia uusia toimistoja oli jouduttu tuolloin sulkemaan. Suomen suurimpia mainostoimistoja olivat Erva-Latvala ja Suomen Ilmoitustoimisto eli Ilmo.